Hallituksen puheenjohtaja Ritva Leinonen

Kun Genelec perustettiin, Ritva Leinonen halusi ryhtyä yhdeksi perustajajäseneksi. Aiemmin hän oli kuvitellut tekevänsä tavanomaisen työuran, mutta tästä firmasta tuli kutsumus. Leinonen työskenteli Genelecin talouspäällikkönä vuoteen 2006 saakka.

"Silloin alussa tuntui siltä, että tämä on tulevaisuuden ala. Sitouduin yhtiöön voimakkaasti. Oli tulevaisuudenuskoa, ja meillä oli hyvä henki”, Ritva Leinonen sanoo.

Ritva Leinoselle pieni Iisalmi Savon sydänmailla oli ennestään tuntematon paikka. Sopeutumisessa auttoi innostava työpaikka, yhteinen yritys.

”Töissä oli luova ja naurava ilmapiiri, enimmäkseen oli hauskaa. Luulen, että ravintolaillat olisivat olleet tylsempiä!” Ritva Leinonen arvelee.

Ilmapiiri ei ollut koko ajan naurava, mutta se oli innostunut ja kiinnostunut. Oli alkuaikojen kömpelyyttä ja vaikeuksiakin, ja välillä työ oli raatamista. Mutta työkaverit ihan juoksivat työn kimppuun ja jäivät koukkuun. Joskus vaimot kyllä kärsivät. Partasen Topin vaimo Hillevi tuli joskus hakemaan miehensä pois töistä kotiin”, Ritva Leinonen muistelee.

"Alku oli kädestä suuhun elämistä ja taistelua. Palkkoja ei voitu maksaa säännöllisesti. Elettiin tilauksesta tilaukseen, ja talous oli vekselivetoista. Kun vientiin menevä tavara oli lähtenyt ja lasku oli kirjoitettu, lasku kiikutettiin pankkiin. Pankki kirjoitti vientivekselin, ja Genelec sai rahat heti. Kun vekseli sitten lankesi Genelecin maksettavaksi, oli ostaja tavallisesti maksanut jo laskun meidän tilillemme. Järjestelmä oli hyvä, varsinkin jos ostaja maksoi ajallaan”, hän sanoo.

Ritva Leinonen määrittelee Topi Partasen luovaksi mutta kylmänrauhalliseksi, tehokkaaksi ja tuottoisaksi tyypiksi. Ilpo Martikaista Ritva Leinonen luonnehtii yhtiön eettiseksi johtajaksi.

"Ilpo linjasi Genelecin perusarvot: rehellisyys, usko, innostus - ei raha. Rahaa saa pankista, mutta usko pitää olla itsellä. Tehtyjen ratkaisujen pitää olla myös pitkäjänteisiä, sellaisia jotka ovat pitkällä tähtäimellä hyviä”, Ritva Leinonen sanoo.”Joskus tuntuu siltä, että ihminen valitsee uran, jossa hän joutuu kohtaamaan heikkoutensa. Ilpo ei ollut small talkin harrastaja, hän oli hiljainen mies - mutta hänelle maailma annettiin valloitettavaksi. Työpöytänsä ääressä viihtynyt yksinpuurtaja Topi harrasti small talkia vielä vähemmän, hän olisi mieluiten ollut vastaamatta pöhköihin kysymyksiin... Ja minä annoin liikaa maksuaikaa, olin huono perijä”, Ritva Leinonen pohtii.

"Mutta maahantuojat ja muut tärkeät ihmiset Ilpo osasi kohdata läheisesti ja lämpimästi. Hän loi henkilökohtaisia suhteita, jotka olivat liiketuttavan ja ystävän välimuotoja, mutta lähempänä ystävää. Hänellä toimitusjohtajana oli keskeinen merkitys muun muassa hinnoittelussa, asiakassuhteiden luomisessa ja markkinoinnissa.”

Alkuaikoina tuotekehityksen osuus liikevaihdosta oli suuri. Neljätoista ensimmäistä toimintavuotta olivat heikosti kannattavia. Tulos oli heiveröinen ja parina vuonna tappiollinenkin. 1980-luvulla tehtiin jonkin aikaa neljäpäiväistä työviikkoa. Noin vuonna 1992 kannattavuus ja rahatilanne paranivat. Sen jälkeen ne ovat olleet hyviä.