Yrityskulttuurin kehittäjä Maria Martikainen

Vuosien aikana tunteeni Geneleciä kohtaan ovat vaihdelleet paljon. Ei ole aina helppoa, kun yksi sisaruksista on yritys. Lapsuudestani muistan, kuinka, kuinka isäni testasi monitoreja olohuoneessamme tai tehtaan kahvilan keksilaatikot. On hauskaa, että nyt myös omat lapseni tietävät tarkalleen, missä keksit tehtaalla sijaitsevat.

Työhistoriani Genelecillä juontaa juurensa siihen, kun olin noin 15-vuotias. Isäni vei minut AES-messuille Amsterdamiin muun Genelecin tiimin kanssa, jotta voisin tutustua yrityksen toimintaan. Sen jälkeen työskentelin silloin tällöin messuilla, ja se oli erittäin palkitsevaa: opin paljon ja tapasin monia mielenkiintoisia ihmisiä. Eräs erityinen muisto on Los Angelesista vuodelta 1996, jolloin esittelimme ensimmäisen painevaletusta alumiinista valmistetun kaiuttimen, 1029A:n. Muistan, että isäni, joka oli luonteeltaan ujo, kertoi tuotteesta demohuoneemme ihmisille. Hänellä oli kädessään paperi, jossa oli lyhyet muistiinpanot. Tämä muisto on minulle erittäin rakas, koska näin isäni yhtä aikaa sekä hyvin haavoittuvaisena että päättäväisenä.

Maria ja Juho Martikainen

Toinen mieleenpainuva hetki oli, kun julkaisimme The Ones -kaiuttimet Metropolis Studioilla vuonna 2017. Isäni oli kuollut muutama kuukausi aiemmin, ja se oli henkisesti hyvin tuskallista aikaa. Julkaisu oli niin kauniisti ja täydellisesti toteutettu, ja tunsin ihmistemme innon ja omistautumisen. Olin hyvin onnellinen ja ylpeä siitä, että jatkamme isäni perintöä.

Minulla on useita tehtäviä yrityksessä, mutta operatiivisella tasolla tulin töihin Genelecille vuonna 2016. Työskentelen HR:ssä ja työpäiväni koostuvat esimerkiksi erilaisista tapaamisista, ihmisten kuuntelemista ja keskusteluista heidän kanssaan sekä perehdytysten järjestämisestä uusille työntekijöillemme. Kaiken taustalla on toiveeni olla esimerkkinä nöyrästä ja helposti lähestyttävästä yrityskulttuuristamme ja sen jatkuvuudesta.

Tässä yrityksessä minua viehättävät ihmiset ja arvostan suuresti henkilöstöämme. Meillä on yrityksemme sisällä niin monenlaista tietoa, viisautta, ammattitaitoa, huumoria ja ymmärrystä elämästä ylipäänsä. Voin liioittelematta sanoa, että joka päivä tunnen jonkun innostuksen työtänsä kohtaan, ja olen suorastaan häkeltynyt työntekijöidemme asiantuntemuksesta. On lahja olla osa sellaista yhteisöä, jossa voi jakaa elämää yhdessä.

Minulla on oma perhe, johon kuuluu puolisoni ja yhteensä viisi lasta. Kaksi heistä asuu jo omillaan. Vanhemmuus ja perheen perustaminen ei ollut minulle yksinkertainen ja suoraviivainen tie. Olin 35-vuotias, kun sain kaksoset itsellisenä äitinä. Se oli viisain ja paras päätös, jonka olen koskaan tehnyt. Kun lapseni olivat hieman yli vuoden vanhoja, tapasin puolisoni. Nykyään asumme Kuopiossa, noin 85 km Iisalmesta etelään. Viime vuosien pakollisen etätyö-vaiheen jälkeen on innostavaa päästä taas tehtaalle tapaamaan ihmisiä!

Vapaa-ajallani tykkään käydä koirien kanssa kävelyllä, neuloa ja harrastan myös pilatesta. Kesällä ja syksyllä rakastan sienien poimimista yhdessä puolisoni kanssa. Suosikkisieniäni tällä hetkellä ovat herkkutatti (Boletus edulis), isohapero (Russula padulosa) ja sikurirousku (Lacharius camphoratus). Kasvoin peltojen ja metsän ympäröimänä, ja sen vuoksi minulle on ollut hyvin luontevaa hahmottaa maailmaa kestävän kehityksen kautta. Luonto on loppujen lopuksi kaikki, mitä meillä on. Kun ymmärtää, kuinka pieni ihminen on verrattuna hyvin vanhaan puuhun tai kuinka monimutkainen pieni ötökkä voi olla, ymmärtää paikkansa ekosysteemissä.

Lukeminen on ollut arvokkain harrastukseni siitä asti, kun opin lukemaan. Muistan istuneeni olohuoneessamme viininpunaisessa nojatuolissa, jalat heitettyinä käsinojan päälle ja lukeneeni tuntikausia. Siksi valitsin ensimmäisenä näkyvään valokuvaan mukaani kirjoja. Lukeminen on muokannut suuresti ajattelutapaani, ja sitä, kuinka maailmaa sekä muita ihmisiä tarkkailen. Se on antanut minulle mahdollisuuden peilata omaa ajatteluani ja käyttäytymistäni. Ei ole merkityksetöntä, kuinka käytämme sanoja, tai kuinka puhumme toisillemme ja toisistamme. Mielestäni yksinkertaisin ja usein vaikein tapa on kohdella muita niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan, mutta se on kuitenkin tapa, jonka ansiosta voi elää rauhassa itsensä ja muiden kanssa.

Maria ja Paula Ruotsalainen

Terveisiä työkaverilta:

Olen tehnyt Marian kanssa töitä yhdessä jo useamman vuoden ajan. Maria on ystävällinen ja auttavainen ihminen, ja hän on henkilö, johon voin luottaa myös haastavampina aikoina. On ihanaa nähdä ilo hänen silmissään!

Maria, on ollut mahtavaa tutustua sinuun ja tehdä töitä kanssasi.

Työkaverisi, Paula